Vuosi 1900 loisti kuin tähti, kun Heikki Salo tutki historiaa
Edellinen Seuraava
Heikki Salo näkee vuoden 1900 hetkien hetkenä – ajankohtainen Momentum linkittyy tähän päivään
Heikki Salo pitää vuotta 1900 historiallisena huippuhetkenä hyvin monella tapaa. Uskotaan rauhaan ja kehitykseen. Suomi taistelee venäläistämistä vastaan. Naiset ottavat askelia tasa-arvoa kohti.
Momentum 1900 -suurmusikaalin kantaesitys on 7. syyskuuta Suurella näyttämöllä. Heikki Salo on käsikirjoittanut musikaalin yhdessä vaimonsa Sirkku Peltolan kanssa. He tiesivät jo tehdessään, että Momentum on ajankohtainen.
– Elokuussa meidän pitää päivittää tekstiä, sillä tämä teksti osuu todella ajan hermoon ja meidän pitää seurata, mitä tapahtuu. Kaikki, mistä musikaalissa kerrotaan, linkittyy tähän päivään.
Suomen paviljonki ei ollut koskaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pelkkä rakennelma. Se sisälsi taistelun Suomen itsenäisyydestä. Se oli aikakautensa taiteilijoiden ja älymystön suursaavutus tilanteessa, jossa Suomen suurruhtinaskuntaan kohdistuivat voimakkaat venäläistämistoimet.
Oma Romeo ja Julia
Visuaalisesti näyttävässä suurmusikaalissa on jännitystä, ja siinä on oma Romeon ja Julian rakkaustarina.
Pariisissa toisiinsa rakastuvat nuoret Verna ja Elias ylittävät luokkaerot. Verna on yläluokkainen, nuorsuomalainen tyttö, joka haluaa matkustaa ja tulee Pariisiin ryhtyäkseen taiteilijaksi. Elias on duunari, kirvesmies ja sosialisti. Työväen sosialismi oli tuolloin uutta ja kiehtovaa. Elias on tullut Pariisiin rakentamaan paviljonkia.
Momentumin lyriikat on tehnyt Heikki Salo ja sen on säveltänyt Eeva Kontu. Musiikki on vahvasti tätä päivää, mukana on hip-hoppia ja räppiä. Spotifyssa on jo julkaistu rakkaustarinan Vernan nimikkokappale Hengitä.
Suurmusikaali on TTT:n 120-vuotisjuhlavuoden pääteos, ja se on osa sarjaa. Aikaisemmin sama kolmikko, Peltola-Salo-Kontu, on tehnyt musikaalit Viita 1949 ja Tytöt 1918.
– Tutkin näitä aikaisempia varten historiaa ja jäin koukkuun. Menin ensin ylöspäin vuosiluvuissa ja päädyin 1980-lukuun, josta jotakin muistan itsekin. Sitten menin alaspäin ja päädyin vuoteen 1900. Se vuosi loisti kuin tähti, tuosta pitää tehdä musikaali. Vuodessa 1900 oli kaikki: Pariisin maailmannäyttely, venäläistäminen, Suomen itsenäistymispyrkimykset, työväen omaehtoinen sosialismi valtasi alaa ja naisasialiike eteni.
Piilotettuja viestejä
Momentumiin on kiedottu myös suuri veijaritarina. Venäläiset yrittivät matkan varrella kaikin tavoin vaikeuttaa Isidor-paviljongin rakennustöitä, mutta ovelat ja uutterat suomalaiset taiteilijat pystyivät juonimaan rakennuksen valmiiksi jo ennen avajaisia.
Koko paviljonki oli piilotettu poliittinen viesti. Siihen osallistuivat niin taitavat Pohjanmaan kirvesmiehet kuin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijat. Paviljonkiin kiedottiin viekkaudella piilomerkityksiä, jotta rivien välistä selvisi, että Suomi haluaa olla itsenäinen.
Akseli Gallen-Kallela maalasi paviljongin eteishalliin freskot, joiden aiheet tulivat Kalevalasta, mutta sisältö oli selkeän poliittinen. Ilmarinen kyntää kyisen pellon -freskossa käärmeet oli maalattu Venäjän lipun väreihin.
Sammon ryöstäjät -freskon yhdellä roistolla oli Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin kasvot. Temppu oli niin ovela, että venäläiset eivät sitä noteeranneet.
Meteoriitin sanoma
Maailmannäyttelyn paviljonki rakennetaan nyt teatterin Suurelle näyttämölle. Sen keskellä on lasivitriinissä meteoriitti. Sekin on salainen poliittinen viesti. Porvooseen maaliskuussa 1899 pudonnutta Bjurbölen meteoriittia alettiin yleisesti pitää taivaisena merkkinä Bobrikovin kuolemasta.
Kun Isidor-paviljongin sisältöä alettiin suunnitella, yksi ensimmäisistä ideoista oli sijoittaa meteoriitti lasivitriinissä keskelle näyttelytilaa. Näin Pariisi ja koko maailma näkisivät ennusmerkin. Tämä myös toteutettiin.
Suomalaiset olivat harrastaneet kaiken sorttista passiivista vastarintaa jo vuosikaudet ennen Isidor-paviljonkia. Esimerkiksi naiset alkoivat käyttää surupukua arkena julkisilla paikoilla.
Ensimmäinen sähköauto
Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 paljastettiin muuten ensimmäinen sähköauto. Se kertoo siitä, kuinka musikaalin teksti todella linkittyy tähän päivään. Oli aika pienestä kiinni, että sähköauto ei olisi lyönyt laudalta polttomoottoriautoja.
Tietenkin tämä ensimmäinen sähköauto nähdään syyskuussa TTT:n Suurella näyttämöllä.
Lue lisää uutuusmusikaalista Momentum 1900
Kantaesitys 7.9.2022 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä