JUHANNUSTANSSIT

Tänä vuonna juhannus on lokakuussa – Salaman läpimurtoteos pätkätyösukupolven tulkintana

Ensi-ilta 16.10.2019 Suurella näyttämöllä

Juhannus! Ilon juhla. Pakko oli tulla paikalle. Väsyttää vaan ihan saatanasti, Jumala kuoli ja maailma on rikki. Mut kiva kun säkin pääsit – hei, kiinnostaisko sua työ, tai rakkaus, tai joku, mikä vaan? Nyt bändi alottaa taas. Viinaa on vielä. Jospa tänä iltana jokin muuttuu.

Tampereen Työväen Teatteri tuo syksyllä 2019 näyttämölle pätkätyösukupolven tulkinnan Hannu Salaman Juhannustanssit-romaanista. Salaman läpimurtoteos toi kirjailijalle kuritushuonesyytteen, ja kirjasta sensuroitiin kaksisataaviisikymmentäkolme sanaa. Romaani julkaistiin 55 vuotta sitten poliittisten jännitteiden, ydinpommin uhan ja jälleenrakennuksesta uupuneen yhteiskunnan keskelle. Onko maailma muuttunut, ja miten?

Tule kantamaan kortesi vuoden kuumimpien bileiden kokkoon ennen kuin burnout vie kaiken!

Esitys sisältää voimakkaita, nopeasti vaihtuvia valo- ja videoefektejä.

Suosittelemme yli 12-vuotiaille

Lippujen hinnat

45,00 / 43,00 / 40,00 / 40,00 €

Käsiohjelma

Lue käsiohjelma

Kesto

Kesto noin 2:30 (sis.väliajan)

Tilaa tarjoilut

Videogalleria

Esityskalenteri

Valitse sopiva ajankohta

Ke 20.11.2019
19:00

JUHANNUSTANSSIT

To 28.11.2019
19:00

JUHANNUSTANSSIT

To 5.12.2019
19:00

JUHANNUSTANSSIT

La 7.12.2019
13:00

JUHANNUSTANSSIT

To 12.12.2019
19:00

JUHANNUSTANSSIT

To 30.1.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

To 6.2.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

Pe 21.2.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

La 22.2.2020
13:00

JUHANNUSTANSSIT

La 7.3.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

Ke 11.3.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

Pe 20.3.2020
19:00

JUHANNUSTANSSIT

La 21.3.2020
13:00

JUHANNUSTANSSIT

Tekijät ja näyttelijät

Hannu Salaman romaanin pohjalta käsikirjoittanut Juho Gröndahl
Ohjaus Linda Wallgren
Sävellys Joonas Mikkilä
Koreografi Samuli Nordberg
Musiikin sovitus, tuotanto ja johto Paavo Malmberg ja Joonas Mikkilä
Lavastussuunnittelu Janne Vasama
Valosuunnittelu Eero Auvinen
Videosuunnittelu Pyry Hyttinen
Pukusuunnittelu Marjaana Mutanen
Äänisuunnittelu Kalle Nytorp ja Paavo Malmberg
 
Näyttämöllä myös Veijo Salorannan orkesteri:
Helmi-Leena Nummela
Juho Kanervo / Riku Vartiainen
Joel Mäkinen
Jussi-Pekka Parviainen
Paavo Malmberg

Arvostelut

Tampere on Suomen kiinnostavin ja innostavin taiteen tuotantokaupunki. Jos ette usko, menkää vaikkapa Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan Juhannustanssit.

Linda Wallgrenin ohjaama, Juho Gröndahlin käsikirjoittama ja Joonas Mikkilän läpisäveltämä sovitus Hannu Salaman romaanista on hurmioittava, katsojalta kaikki suojaukset pudottava nuoren energian tihentymä, mestariteos, jonka tahtoo nähdä heti uudestaan.

Juhannustanssit tuo lokakuun mustaan pimeyteen häikäisevästi niin heti sodan jälkeen syntyneiden kuin milleniaalienkin tunnot elämästä, epävarmuudesta ja loputtomista halun ja rakkauden umpisolmuista.

Wallgrenin Juhannustanssit pomppaa heti samalle teatteritaiteen tasolle kuin Kalle Holmbergin ohjaama Seitsemän veljestä 1970-luvulla Turun kaupunginteatterissa tai Kristian Smedsin tulkinta Tuntemattomasta sotilaastaviime vuosikymmenellä Kansallisteatterissa.

Markus Määttänen, Aamulehti

Kun uusi johtaja Otso Kautto pullein purjein saapui taloon, käsi ylös, kuinka moni uskoi, että nyt Tampereella aletaan tehdä kansainvälisen mittakaavan teatteria. Aivan. Näyttöä jäätiin odottamaan. Tässä sitä nyt on.

Juhannustanssit on räjäyttävää teatteria. Se lähtee liikkeelle vähän viattomasti viittaillen ja lainaillen 1960-luvun musiikkikappaleista.

Osa katsomoa on sijoitettu lavalle. Katsomossa puolestaan on huussi. Osassa yleisön tuoleja loikoilee ihmisen kokoisia nukkeja. Nuket taitavat olla yhteiskunnallisesti yhtä aktiivisia kuin me katsojat.

Salaman luomat hahmot ovat tunnistettavia. Ai tuo on opiskelusta haaveileva Kirsti (Eriikka Väliahde), turkoosi peruukki päässä, mutta sama tyyppi. Miia Selin on kuin olisi ikänsä esittänyt Hannu Salaman Helenaa.

Työvärin kantavat joukot esiintyvät luontevasti kuin mikä. Ja koska täällä tehdään tätä uuden sukupolven tulkintaa ei ole niin nuukaa esittääkö miestä nainen, kuten Kaisa Sarkkinen reteästi Ristoa hulppeassa tatuoidussa ihoasussaan.

Pikkuhiljaa porukka pääsee vauhtiin. Joku syttyy tuleen. Kokko räiskähtelee ilmapallomerenä katsomoon. Bändi saunoo alasti. (…)

Osa katsojan viehätystä perustuu myös siihen, että tällaista täällä on: Maakunnassa. Tampereen Työväen Teatterissa. Tällaista rosoa isolla näyttämöllä.

Kun uusi johtaja Otso Kautto pullein purjein saapui taloon, käsi ylös, kuinka moni uskoi, että nyt Tampereella aletaan tehdä kansainvälisen mittakaavan teatteria. Aivan. Näyttöä jäätiin odottamaan. Tässä sitä nyt on.

Anu Ala-Korpela, Aamulehti

Viisi tähteä tälle näytelmälle, joka saa ihmiset ajattelemaan maailmanmenoa ja ennen kaikkea muutosta.

Tampereen Työväen Teatteri lupasi, että Hannu Salaman Juhannustanssien ilmestymisen 55-vuotisjuhlasyksyä vietetään räväkästi. TTT vannoi tuovansa teoksesta sellaisen toteutuksen, jota tämä maailma ei olisi vielä nähnyt. 1960-luvun sensaatioksi noussut kirjailija ja hänen läpimurtoteoksensa palaavat kunniakkaasti kansakunnan kaapin päälle.

TTT säilyttää kasvonsa lunastamalla lupauksensa. Suuri porukka 25-40-vuotiaita teatterin ammattilaisia palaa halusta esittäessään seksuaalista vapautumista ja sananvapautta edistänyttä kulttiteosta, jossa on äänessä tavallinen kansa. Koko taiteilijakunta on hitsautunut yhtenäiseksi tiimiksi, mikä heijastuu lopputuloksesta.

Juho Gröndahlin käsikirjoitus on siistiäkin siistimpi. Häntä ei voi moittia liian karkeasta kielestä, päinvastoin. Hannu Salaman teksti vilisee vittuja ja kyrpiä, mutta Gröndahlin kynästä on lähtenyt hienostoa tyydyttävämpi jälki. Mutta, eihän Pispala ja pispalalaisetkaan ole enää samanlaisia kuin sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin Salama siellä asui ja varttui. Köyhälistön alueesta on tullut ylemmän kansankerroksen hienostoalue.

Linda Wallgrenin ohjaus on siveellisyyden huipentuma. Maa ei järise eikä tärise, kun jussin viettäjät ryyppäävät ja sen päälle paneskelevat metsämättäillä ja rantatöyräillä. Wallgren ei mässäile sen enempää nainneilla kuin väkijuomien käytölläkään. Ohjaaja pitää väkensä siveellisyyden sipuleina.

Viisi tähteä tälle näytelmälle, joka saa ihmiset ajattelemaan maailmanmenoa ja ennen kaikkea muutosta. Nuoret ovat puhuneet. Pulinat pois ja ennakkoluulottomasti teatteriin, ja ilman kananmunia ja pilaantuneita tomaatteja.

Matti Pulkkinen, Pirkanmaan Lehtitalo