Tuomas Parkkinen: Olin synkkä ja seriöösi kaveri, mutta huomasin saavani ihmiset nauramaan
Edellinen Seuraava
(Valokuva: Kari Sunnari)
Tuomas Parkkinen kirjoitti ja ohjasi Tampereen Työväen Teatterille huvinäytelmän Paljon melua pizzasta. Se kertoo italialaisen piirakan värikkäästä rantautumisesta Suomeen. Satiirikko löysi ennakkoluuloista ja muutosvastarinnasta paljon komiikkaa.
Jotkut ohjaajat vierailevat kertaalleen, toiset kutsutaan yhä uudelleen. Helsinkiläinen Tuomas Parkkinen saattaa olla ainoa vieraileva ohjaaja, joka on saanut TTT:ssä johtaa työryhmiä ja luoda maailmoja neljän eri teatterinjohtajan kaudella.
”Olen minä jotain siis tehnyt oikein”, Parkkinen naurahtaa. ”Työväen teatteri on minulle rakas paikka. Kunnioitan tämän talon henkilökuntaa ja arvostan ensemblea. Tulen tänne hyvin nöyränä.”
TTT:n neljästä näyttämöstä Parkkinen on ohjannut jokaiselle, viimeisimpinä Suku on syvältä (2016 Suuri näyttämö), Pikavoitto (2015 Kellariteatteri), Next to Normal (2012 Vanha päänäyttämö) sekä 5 vuoden rakkaus (2011 TTT-Klubi).
Valtakunnallisesti merkittäviä näyttämöitä kolunnut Parkkinen on työskennellyt tiuhaan muissakin tamperelaisissa taloissa. Viimeisimpänä syntyi Tampereen Oopperan ponnistus Veljeni vartija (2018), jossa Parkkinen toimi sekä libretistinä että ohjaajana. Musiikin sävelsi Olli Kortekangas. Painava historiallinen teos käsitteli Suomen sisällissodan tapahtumia Tampereella.
Komedia on tapa ajatella
Kyky nähdä asioiden koominen puoli on aina määritellyt Parkkisen tekemistä ohjaajana ja kirjailijana. ”Komedia on tapa ajatella. Assosiaatiot, se että löytää asioista humoristisen puolen nopeammin kuin muut. Silloinkin, kun olen käsitellyt vakavia aiheita, kuten Tampereen taisteluja 1918 tai Lapuanliikettä, olen viljellyt huumoria.”
Parkkinen kiinnostui komedian kirjoittamisesta jo uransa alkutaipaleella. Vuonna 1994 hän perusti maan ensimmäisen suomenkielisen stand up -klubin Tampereen teatterin Teatterikahvilaan. Stand up on jäänyt taakse, mutta humoristinen – ja erityisesti satiirinen – ote pysynyt.
Komediakirjoittamisen kannalta tärkeä etappi oli Britanniassa vietetty vuosi 1996. Sen aikana Parkkinen katsoi valtavan määrän teatteria ja komediaa, tuijotti maailman parasta televisiota, tutki vitsien kehittelyä, tempoa, syöttöjä ja iskuja kuin käsityöläinen. ”Olin aika synkkä ja seriöösi kaveri, mutta huomasin saavani ihmiset nauramaan.”
Palattuaan Suomeen Parkkinen kirjoitti ja ohjasi läpilyöntiteoksensa Seppo Ruohonen – Matin ja Tepon veli (Tampereen Teatteri 1997, Kansallisooppera 1997, MTV3 1998). Komedia sisälsi tenoriaarioita ja stand upia oopperalaulajalle.
Sittemmin Parkkinen on tehnyt enemmänkin musiikkiteatteria, musikaaleja – ja oopperaa. Hän on ohjannut mittavia produktioita Kansallisoopperaan, Tampere-taloon, Ilmajoen musiikkijuhlille – Suomen suurimmille areenoille.
”Minussa on kai harvinaista se, että hyppään vaivatta tyylilajista toiseen tai tuotannon kokoluokasta toiseen. Olen yhtä kotonani Kellariteatterissa kahden näyttelijän kanssa kuin ulkoilmaoopperassa 250-henkisen työryhmän edessä.”
Ovatko suomalaiset hiukan italialaisia?
Nyt ollaan vaihteeksi keskikokoisella Eino Salmelaisen näyttämöllä. Siellä saa kantaesityksensä Tuomas Parkkisen kirjoittama ja ohjaama Paljon melua pizzasta. Näytelmä hyödyntää useita komedian alalajeja. ”Siinä on tilannekomediaa, sanaleikkejä, herjoja, kompia, slapstickiä. Ennen kaikkea se on kielellinen virtuoosikomedia.”, Parkkinen linjaa.
Paljon melua pizzasta syväluotaa suomalaisen yhteiskunnan pohjavirtauksia. Se on huvinäytelmä muutosvastarinnasta ja ennakkoluuloista, jotka näyttäytyvät koomisina ja hölmöinäkin. Miksi emme luopuisi niistä? Yksi hupaisista teemoista on suomalaisen ja italialaisen mielenlaadun näennäinen erilaisuus.
”Komediassa maailman voi keikauttaa ylösalaisin. Pizzassa nauramme suomalaisten yllättävälle temperamentille ja torailunhalulle, meikäläiset käyttäytyvät juuri niin kuin me luulemme italialaisten käyttäytyvän. Stereotyyppisesti Välimeren piazzalla ratkotaan riitoja ja puhutaan käsillä. Tulistutaan, sovitaan ja tulistutaan uudestaan. Nauramme yhdessä muka hiljaiselle ja rauhalliselle luonteellemme.”
”Me suomalaisethan rakastamme Italiaa. Se on monien suosikkilomakohde. Mitäpä italialaiset eivät olisi meille antaneet? Olemme saaneet heiltä oopperan, maalaustaiteen, viinin, laulun ja tietysti kansallisruokamme pizzan.”
”Ohjaan mielessäni, kun kirjoitan”
Parkkisen ammattipersoonassa yhdistyvät kirjailija ja ohjaaja – niin myös Paljon melua pizzasta kohdalla. Onko siitä etua? ”Ohjaan tietysti jo mielessäni silloin kuin kirjoitan”, Parkkinen sanoo. ”Kokonaisuus hahmottuu päässä kohtauksiksi ja kuviksi. Kun visio on tarkka, turhat kokeilut ja hukkatiet jäävät pois tuotantoprosessista.”
Vuonna 2020 Parkkinen lisäsi palettiinsa vielä yhden roolin. Hän aloitti helsinkiläisen Teatteri Jurkan johtajana ja joutui saman tien koronajohtajaksi. Normaali arki on nyt toivottavasti alkamassa. Huoneteatteri, Suomen pienin ammattiteatteri, on Parkkisen mukaan hyvä paikka kokeilla teatterin johtamista. Mittakaava sallii ohjaamisen muuallekin.
Teatteriura alkoi jo 14-vuotiaana Pyynikin kesäteatterin näyttämömiehenä. 40 vuotta myöhemmin Parkkinen ajattelee, ettei osaisi ajatella elämää ilman teatteria.
”On kiehtovaa, kun luovasti ajattelevat ihmiset, eri taustoista ja eri mielipitein, keskustelevat harjoituksissa ihmisen luonteesta, motiiveista, tavasta olla maailmassa. Kaiken, mitä olen oppinut elämästä, olen oppinut teatterissa.”
Teksti: Mika Kauhanen
Klikkaa Paljon melua pizzasta näytelmäsivulle (esittely, valokuvia, esitysajat, lippulinkit)
Kantaesitys 13.9.2022 Eino Salmelaisen näyttämöllä