Elsa Saisiolle Frida ei ole elämänsä uhri
Frida-näytelmän nimiroolin tulkitseva Elsa Saisio ei näe Frida Kahloa uhrina, vaan vahvana toimijana. Elämä ei kohdellut Fridaa hellästi, mutta hän teki kokemuksistaan taiteensa väkevää polttoainetta.
Kun puhutaan Frida Kahlosta, kaksi sanaa mainitaan aina: kärsimys ja vahvuus.
Kahlo sairasti kuusivuotiaana polion. 18-vuotiaana hän joutui bussionnettomuuteen, jossa metallikaide lävisti hänen lantionsa ja aiheutti useita vammoja. Kahlolle tehtiin hänen 47 vuotta kestäneen elämänsä aikana yli 30 leikkausta, ja hän eli pitkiä aikoja vuodepotilaana.
Onnettomuuden vuoksi Frida ei voinut saada lapsia. Hänen puolisonsa, taiteilija Diego Rivera ei edes halunnut jälkikasvua, vaikka hänellä oli lapsia muiden naisten kanssa. Avioliitto oli myrskyisä, ja Riveralla oli suhde jopa Fridan sisaren, Cristina Kahlon kanssa.
Frida-näytelmän nimiosan tulkitseva Elsa Saisio näkee Kahlon kuitenkin oman elämänsä sankarina, ei uhrina.
”Frida ei alistunut uhriksi, ei avioliitossaan eikä kivuissaan. Hän teki taidetta ja ratkaisi Diegon ja hänen suhteen siten, että selvä, eletään sitten vapaassa suhteessa. Frida tasasi omalla tavallaan puntit.”
Tasa-arvoisia taiteessa
Rivera oli jo maailmankuulu taiteilija, kun Kahlo vasta aloitteli uraansa. Kahlo oli myös taloudellisesti riippuvainen puolisostaan.
Kun pari matkusti Yhdysvaltoihin Riveran tilaustöiden perässä, he kohtasivat rasismia. Kuuluisuus ja sukupuoli suojelivat Riveraa, mutta perinteisiin meksikolaisvaatteisiin pukeutunut, tuntematon Kahlo oli haavoittuvammassa asemassa.
Asetelmassa oli monenlaista epäsuhtaa. Saision mielestä totuus parin suhteesta lienee kuitenkin monimutkaisempi.
”Oma uskomukseni on, että he ovat kokeneet olevansa taiteilijoina tasa-arvoisia ja tulleet toisilleen nähdyiksi. Heillä on ollut valtava yhteinen maailma taiteessa, jonka he ovat jakaneet, ja se on tasannut suhteen epätasa-arvoa.”
Saisio ei myöskään usko, että Kahlo olisi palvonut Riveraa yksipuolisesti. Kahlo kuoli vuonna 1954, Rivera vain kolme vuotta tämän jälkeen.
”Luulen, että Diegokin päästi elämästä irti, kun Frida kuoli.
Diego Riveraa näyttelee Pentti Helin. Hän on tehnyt pitkän ja palkitun uran Tampereen Työväen Teatterissa sekä useissa elokuva- ja televisiotuotannoissa.
Aito ja vilpitön
Saisio pitää Kahlossa eniten hänen aitoudestaan.
”Ymmärtääkseni Frida ei kestänyt mitään teennäistä. Hän piti ihmisistä, jotka olivat rehellisesti omia itsejään. Ilmeisesti hän oli itsekin sillä tavalla viehättävä, todella aito.”
Saision mielestä aitous ja rehellisyys määrittelevät myös Kahlon taidetta. Riveran freskot ja muraalit käsittelivät yhteiskunnallisia aiheita, kuten kansannousua ja kommunismia. Kahlo taas ammensi maalauksissaan henkilökohtaisista kokemuksistaan ja sukujuuristaan.
Hän käsitteli intiimejä aiheita, esimerkiksi keskenmenoaan, vammojaan ja Riveran uskottomuutta. Teokset ovat kaunistelemattomia, mutta Saisio ei usko, että Kahlo halusi kohahduttaa vain kohahduttamisen vuoksi.
”Hänellä oli valtavasti kipuja, mutta hänen taiteessaan ei ollut mitään eskapistista. Hän ei halunnut pois raaimmistakaan kokemuksistaan, vaan meni suoraan niitä päin. Myös Fridan taiteessa on tämä täysi teeskentelemättömyys.”
Nainen toimijana
Saisio kokee olevansa ensisijaisesti taiteilija, ei naistaiteilija. Frida on kuitenkin näytelmä, jossa naiseus on olennainen asia.
Frida Kahlo eli aikana, jolloin mies oli perheen pää. Naistaitelijan piti ponnistella saadakseen yhtä paljon arvostusta kuin mieskollegat. Sukupuoli ja ruumis ovatkin Fridan taiteen avainteemoja.
”Kun mietitään vaikka kotiväkivaltaa kuvaavaa maalausta Unos cuantos piquetitos, voisiko se edes olla miehen maalaama?”, Saisio pohtii.
Hän uskoo, että naiseudella on merkitystä myös näytelmän tekoprosessissa. Fridan on käsikirjoittanut ja ohjannut Anne Rautiainen.
”Kun esitetään Frida, jossa hänen kehollisuutensa ja seksuaalisuutensa ovat voimakkaasti läsnä, ja teoksen on käsikirjoittanut ja ohjannut nainen, se on erilainen teko kuin jos saman teon tekisi mies.”
Moniaistillinen teos
Frida kantaesitettiin Kuopion kaupunginteatterissa vuonna 2016. Rautiaisen näytelmä vakuutti kriitikot, ja yleisö rakastui teokseen, jossa hyödynnetään taitavasti teatterin eri elementtejä.
Frida ei ole vain puhedraama. Myös musiikki, äänisuunnittelu, näyttämökuvat, liikekieli ja nukettaminen ovat olennainen osa näytelmän maailmaa. Petra Karjalaisella on Tampereen versiossa tärkeä laulurooli, ja Saisio laulaa näytelmässä myös itse.
Saisio ei halua antaa yleisölle tarkkoja katsomisohjeita, mutta hän vinkkaa, että näytelmää ei kannata tulkita liikaa järjen ja analyysin kautta.
”Kannattaa tulla aistit avoinna ja kuunnellen paikalle. Alitajunta, aistit, näyt ja keholliset kokemukset olivat myös Frida Kahlon kohdalla olennaisia.”
Meksikosta Manseen
Ennen Fridan harjoitusten alkua Saisio matkusti Meksikoon.
Hän tutustu Meksikon alkuperäiskulttuuriin, Kahlon ja Riveran taiteeseen ja heidän elämänsä tärkeisiin paikkoihin. Yksi niistä on Kahlon synnyinkoti Méxicon kaupungissa. Koboltinsininen talo eli La Casa Azul on nykyään Frida Kahlo -museo.
Saisio vieraili myös Kahlon ja Riveran kotimuseossa, Estudio Diego Rivera y Frida Kahlossa. Taiteilijapari asui ja työskenteli funkkistalossa, jonka arkkitehtuurissa voi nähdä monenlaista symboliikkaa.
”Rakennus koostuu kahdesta talosta, joista toinen oli Fridan ja toinen Diegon. Diegon ison ja Fridan pienemmän talon välille on rakennettu silta, jota pitkin he pystyivät vierailemaan toistensa luona.”
Matkan jälkeen miljöö muuttui, kun harjoitukset alkoivat. Tampere ja Tampereen Työväen Teatteri ovat Saisiolle tärkeitä paikkoja. Hän asui Tampereella vuosina 2007–2009 ja teki tuolloin kolme-ensi-iltaa Tampereen Teatteriin.
Saisio on näytellyt myös Tampereen Komediateatterissa, Tampereen Teatterikesässä sekä Lahden kaupunginteatterin sekä TTT:n yhteistyöesitys Villisorsassa, ja hän on opettanut Suomen Teatteriopistossa. Muun muassa Hymy– ja Tehdas-sarjoja sekä Kontiota ja Parmasta on kuvattu Pirkanmaalla, ja Saisiolla on töistä hyviä muistoja.
”Minulle on tapahtunut Tampereella hyviä asioita. Aina, kun tulen tänne, on sellainen olo, että jotain erityisen hyvää tapahtuu nyt.”
Frida ensi-illassa Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 18.1.2024. Lue lisää
Toimittaja: Janica Brander
Kuvat: Kari Sunnari, Fridan grafiikka Anne Sillanaukee