Historia

Tampereen Työväen Teatteri sai alkunsa Kosti Eklundin (Elon) Työväenyhdistyksessä johtamasta näytelmäseurasta. Ajatuksen varsinaisen teatterin perustamisesta esitti puuvillatehtaan työntekijä August Lindroos Tampereen Työväenyhdistyksen huvitoimikunnan kokouksessa maaliskuussa 1901. TTT:n perustamispäivänä pidetään kuitenkin 27. syyskuuta 1901, jolloin ensi-iltaan valmistui Minna Canthin Anna-Liisa.

Teatterin ensivuodet olivat epävakaata aikaa. Varmuus tulevaisuudesta saatiin vasta, kun Tampereen Työväenyhdistys otti teatterin ”siipiensä suojaan” vuonna 1905. TTy laati teatterille säännöt ja vuokrasi uuden juhlasalinsa esityskäyttöön.

Kohti ammattiteatteria TTT alkoi kehittyä vuonna 1906, jolloin teatterinjohtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja sittemmin myös ohjaaja Tilda Vuori.

TTT muodostuu ammattiteatteriksi

Tilda Vuoren aikana (1906-1917) luotiin teatterin perusta. Hänen ansiotaan olivat myös ensimmäiset suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.

Kansalaissodan kynnyksellä 1917 Tilda Vuori erotettiin TTT:n johdosta mitättömän palkkariidan jälkeen. Uudeksi johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, valovoimainen näyttelijä Aarne Orjatsalo. Hänen kautensa jäi kuitenkin sangen lyhyeksi, sillä sisällissota katkaisi teatterin toiminnan puoleksitoista vuodeksi.

Pitkäaikaiset johtajat Kosti Elo ja Eino Salmelainen uudistavat teatteria

Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja ja me-hengen luoja ohjaaja Kosti Elo (1919-1940). Elon kauden merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, joka ravisteli silloista naturalistis-realistista näyttämöilmaisua. Työväenhenkisen ohjelmiston ohella Kosti Elo suosi myös operetteja. Kosti Elon aikana näyttelijöiden määrää lisättiin. Palkattuja näyttelijöitä oli vähemmän kuin muissa samankokoisissa teattereissa, mutta iltanäyttelijöiden määrä oli suuri. Monet ammattinäyttelijätkin olivat TTT:n omia kasvatteja, mikä vaikutti teatterin sisäiseen ilmapiiriin.

Kosti Elon aika päättyi sotaan. Sotavuosien 1940-43 aikana teatterinjohtajana oli Edvin Laine, joka halusi tehdä TTT:sta koko kansan teatterin.

Vuosina 1943-1966 teatteria johti vahva persoona ja ohjaaja Eino Salmelainen. Hän oli oman aikansa merkittävimpiä teatterinohjaajia ja kouluttajia.

Kellariteatteri syntyi Eugen Terttulan kaudella

Seuraavan johtajan Eugen Terttulan kauden huomattavimpia tapahtumia oli Kellariteatterin synty 1965. TTT sai monien muiden teattereiden tapaan oman studionäyttämön kokeiluille, avantgardelle ja absurdille draamalle. Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö ja Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää aloittivat ohjelmiston. Neljä vuotta Kellariteatterin avaamisen jälkeen tuli yleisömenestys: vuonna 1969 ohjelmistoon otettua Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin ennätykselliset yhdeksän vuotta.

Kansalaisten poliittisen aktivoitumisen vuosina TTT:n johtoon tuli korostuneesti humanismia suosiva Kai Savola. Savolan seuraaja oli näyttelijä Lasse Pöysti, joka johti teatteria 1974-81. Hän vaali suhteita kotimaisiin näytelmäkirjailijoihin ja ulkomaisiin teattereihin. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982-86. Hän ohjasi mielellään suomalaista elämänpiiriä käsitteleviä näytelmiä, joskin ohjelmistossa oli sijaa myös kokeiluille.

Uusi teatteritalo valmistui 1985

Vuonna 1986 uuden talon ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Vaikka talo uutta taloa oli odotettu kauan, sopeutuminen uusiin tiloihin ja mittoihin vei aikansa. Iso talo tuntui tarvitsevan uutta johtamistapaa; perustettiin johtoryhmä, johon kuuluivat pääjohtaja Simo Tavaste, professori, näyttelijä Veikko Sinisalo, kapellimestari Juhani Raiskinen, näyttelijä Mauri Kuosmanen ja dramaturgi Jorma Kairimo. Johtoryhmän toimintakaudeksi määriteltiin vuodet 1986-88. Teatterin johdosta vastasi 1988-90 Simo Tavaste.

Vuonna 1990 teatterissa palattiin vanhaan johtamismalliin: talon johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, ohjaaja Jussi Helminen. Helmisen aikana TTT sai mm. uuden johtosäännön, jonka mukaan taiteellinen vastuu ja päätösvalta kuuluvat johtajalle, eli teatterinjohtaja päättää ohjelmistosta.

Vuosina 1998-2006 teatterinjohtajana toimi kuuluisan tamperelaisen teatterisuvun jäsen, näyttelijä Esko Roine, joka siirtyi tehtävään Tampereen Teatterin johtotehtävistä. Syksyllä 2006 TTT:n johtoon astui Suomen nuorimpana teatterinjohtajana 25-vuotiaana uransa Hämeenlinnassa aloittanut Riku Suokas. Hän työskenteli Esko Roineen rinnalla ensin apulaisjohtajan kahden vuoden ajan 2004-2006. Suokas oli teatterinjohtajana 2013 syksyyn asti. Suokkaan aikana avattiin ravintolanäyttämö TTT-Klubi, Suurelle näyttämölle rakennettiin aitiot ja Teatteri2000 yhdistyi Tampereen Työväen Teatteriin.

2013 Suokkaan kausi päättyi ja pitkän linjan teatterinjohtaja Maarit Pyökäri aloitti teatterin taiteellisena johtajana ja Kai Hintsanen toimitusjohtajana. Syksystä 2014 teatterinjohtajana ja toimitusjohtajana toimi Maarit Pyökäri ja Kai Hintsanen jatkoi teatterin hallituksen puheenjohtajana.

1.1.2019 alkaen teatterinjohtaja ja toimitusjohtaja on Otso Kautto.

Tutustu Tampereen Työväen Teatterin historiaan verkossa

Koskesta voimaa (Tampereen yliopisto)
Voiman vuodet – Tasapainottelua työväen teatterissa 1919-1935 (Teatterimuseo)
Skene – Teatterihistoriaa ja teatteripeli (Teatterimuseo)
Ilona – Avoin esitystietokanta (Teatterin tiedotuskeskus)

Professori Panu Rajalan kokoama teatterin historiikki sisältää kolme osaa:

  • Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901 – 1918
  • Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918 – 1964
  • Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964 – 2001

Kirjaa on saatavana TTT:n Lippumyymälästä sekä kirjastoista.