KUN KISSAKIN KUOLI ALOIN NAURAA – KIRJEITÄ EEVA-LIISA MANNERILLE

NÄYTELMÄ ON OSA KELLARITEATTERIN RUNOFESTIVAALIA 4.-7.5.
LUE LISÄÄ

Hei Eeva-Liisa Manner! Olen nyt 43-vuotias. Monet tekstinne ovat olleet minulle kuin salamanisku päähän (miksi juuri päähän, en tiedä, salama sattuu varmasti saman verran vaikka iskisi esim. lonkkaan). Miten on mahdollista, että näin pitkän matkan jälkeen kuulen äkkiä äänen, jonka tunnistan niin voimakkaasti?

Kun kissakin kuoli aloin nauraa syntyi runoilija Eeva-Liisa Mannerin ja näytelmäkirjailija Elina Snickerin maailmojen kohtaamisesta. Tämä yhteys antaa merkityksen elämänmittaiselle tasapainon etsimiselle – miten olla oma itsensä ja säilyttää yhteys muihin. Miten lapsi löytää sanat ja oppii kommunikoimaan, ja miten muistisairas ystävä joutuu niistä luopumaan? Miten tulla toimeenvieraalta tuntuvassa arkisten tarpeiden, huonekasvien ja hernerokan täyttämässä materian maailmassa, jos kokee olevansa villieläin, osa luontoa? Miten kyetä jättämään rakas ja yhteinen elämä, koska oma tapa olla maailmassa on toiselle käsittämätön? Mitä on rakkaus?Miten hyväksyä tyhjyyden pelko, yksinäisyys, erillisyyden kokemus ja tarve paeta, oma ja muiden? Entä miten elää, kun on pakottava tarve kirjoittaa, mutta joutuu alati pohtimaan, mitä pitäisi sanoa, mitä voi sanoa ja miksi ylipäänsä kirjoittaa? 

Elina Snickerin kirjoittama ja ohjaama näytelmä on saanut innoituksensa Eeva-Liisa Mannerin havainnoista ja ajattelusta. Esityksessä Mannerin oma ääni on läsnä hänen runojensa kautta. Kahden esiintyjän –näyttelijän ja äänitaiteilijan –yhteispelistä rakentuu näyttämöteos, jossa kieli ja musiikki syntyy ja soi kehossa, sitä koskettamalla. 

Kun kissakin kuoli aloin nauraa on Teatteri 2.0:n ja Eeva-Liisa Manner -seuran yhteistuotanto. Esitys on osa seuran ohjelmistoa, jolla juhlistetaan runoilijan 100-vuotissyntymäpäivää (5.12.2021).

Esitys on valmistunut Tampereen Työväen Teatterin residenssissä, kantaesitys oli Kellariteatterissa 27.8.2021.

Esityksessä käytetään välkkyviä valoja.