Kannustus saa ihmisen kukoistamaan

Edellinen Seuraava
Kuvasssa Jaakko Wuolijoki. (Kuva: Kari Sunnari)

Me näytetään, mitä rock oikeasti on

”Päätin, että menen ja näytän mihin minusta on.”

Tällä ajatuksella Jaakko Wuolijoki marssi School of Rockin koe-esiintymisen viimeiseen vaiheeseen. 30-vuotias Wuolijoki on kokenut esiintyjä, joka on tehnyt televisiota, teatteria ja musiikkia. Hänet on voinut bongata niin MTV3:n Rantabaari -sarjasta kuin Tampereen Teatterin Catsistakin.

Maailmankuulun musikaalin päärooli omassa kotikaupungissa tuntui silti utopistiselta haaveelta. Unelmasta tuli kuitenkin totta, ja syksyllä Wuolijoki nähdään TTT:n Suurella näyttämöllä elämänsä roolissa. 

Mies ja kitara

Koe-esiintymisessä kiinnitettiin huomiota myös hakijoiden kitarankäsittelytaitoihin, onhan päähenkilö Dewey Finn oman elämänsä rocktähti. 

Kitaran ja mikrofoni istuvat luontevasti Wuolijoen käteen, samoin moni muu instrumentti. Hän aloitti rumpujensoiton alakoulussa. Nykyään repertuaariin kuuluvat myös kitara ja piano. Lisäksi Wuolijoki laulaa Täplä-bändissä ja säveltää biisejä.

”Olemme tehneet yhden albumikokonaisuuden ja Täplän tyyli on jalostunut pikkuhiljaa rosoisemmaksi. Tällä hetkellä teemme varsin brittirock-vaikutteista suomenkielistä musiikkia.”

Andrew Lloyd Webberin säveltämästä School of Rockista löytyy viittauksia rockklassikoihin, kuten Smoke on The Wateriin. Wuolijoen omia musiikillisia esikuvia ovat Damien Rice, Jamie Cullum, John Mayer ja Coldplay. Hän ei ole kuitenkaan lukkiutunut mies ja kitara -tyyliin.

”Musikaalit ovat muovanneet suhdettani laulamiseen. Niissä pitää pystyä laulamaan eri kvaliteetilla eri tyylisiä biisejä ja se on rikkaus.”

Näe minut

Musikaalin tarina on monille tuttu elokuvasta, jossa Deweya esitti näyttelijä-muusikko Jack Black. Wuolijoki on diggaillut Blackia nuoresta asti, mutta ei yritä imitoida tätä.

”En esitä Jack Blackia, vaan Deweya. Musikaaliversiossa Dewey on energisempi ja räikeämpi kuin leffassa, töykeämpikin.”

Wuolijoki harrastaa myös trikkausta, jossa yhdistellään mahdollisimman sulavasti eri taistelulajien liikesarjoja ja akrobatiaa. Tästä on hyötyä Deweyn roolissa, vaikka hahmo on kömpelö – oikeastaan juuri siksi.

”Pitää olla kömpelö siten, että ei loukkaa itseään. Se ei ole ihan helppoa.”

Dewey Finn haaveilee rockelämästä, mutta päätyy sattumalta valeopettajaksi eliittikouluun. Deweyn kasvatusmetodit ovat ronskeja, mutta hän saa yhteyden lapsiin ja innostaa nämä osallistumaan bändikilpailuun. Tämä on Wuolijoen mielestä tarinan ydin.

”Kyse on nähdyksi tulemisesta. Siitä, miten pienellä kannustuksella ihmiset voi saada kukoistamaan. Me kaikki tarvitsemme sitä.”

Rock elää

Deweysta ja lapsista tulee musikaalissa tiivis tiimi. Myös lapsinäyttelijöiden ja Wuolijoen välillä synkkaa. 

Wuolijoki kehuu lasten taitavuutta ja nopeaa oppimiskykyä. Konsta Okkonen, Ben Rossi ja Jerry Holm puolestaan kuvailevat Wuolijokea hyväksi ja hauskaksi tyypiksi.

Vaikka rap jyrää listoilla, rock ei ole kuollut, vakuuttavat lapset. Rossi pitää Eric Claptonista ja Stevie Ray Vaughanista, Holm AC/DC:stä ja Valhallasta. Holm on soittanut kitaraa 1-vuotiaasta, Rossin instrumentti on kitara ja Okkosen tuuba. 

Miksi sekä lasten että aikuisten pitäisi tulla katsomaan School of Rock?

”Koska se on häikäisevä”, aloittaa Okkonen.

”Koska me näytetään, mitä rock oikeasti on”, jatkaa Holm. 

Musikaalikomedia School of Rock syksyllä 2024. Lue lisää

Teksti: Janica Brander

Kategoria